Kuka maksaa arvonlisäveron?

08.04.2018

Kuka maksaa arvonlisäveron - EXIM Service Europe Oy
Kuka maksaa arvonlisäveron - EXIM Service Europe Oy

Arvonlisävero tuntuu olevan kuuma peruna tällä hetkellä monelle. Nykyisen arvonlisäveron alarajahuojennuksen saa täysimääräisenä, mikäli liikevaihtoa on 12 kuukauden tilikaudella alle 10.000 euroa. Osittaista huojennusta voi saada, jos liikevaihto ylittää 10.000 euroa, mutta on alle 30.000 euroa. Viime aikoina on ollut paljon puhetta osittaisen alarajahuojennuksen nostosta, jolloin jopa alle 50.000 euron liikevaihdolla toimivat yritykset voisivat saada arvonlisäveron osittaista alarajahuojennusta.

Mutta kuka lopulta maksaa arvonlisäveron? Onko se tuotteita ja palveluita valmistava yritys, joka tuottaa toisille yrityksille palveluitaan edelleen myytäväksi, kuka maksaa arvonlisäveron? Vai onko se tämä välikädessä tuotteita ja palveluita valmistavalta taholta ostava tukkukauppias, kuka maksaa arvonlisäveron? Vai maksaako arvonlisäveron se yritys, kuka myy valmistavan yrityksen tekemät ja tukkukauppiaan hänelle myyvät tuotteet ja palvelut niiden loppukäyttäjille, olivat he sitten kuluttaja- tai yritysasiakkaita? Vai kuka oikein maksaa arvonlisäveron?

Arvonlisäveron määrittely

Mikäli lainataan suoraan Verottajaa, niin " Arvonlisävero (alv) on kulutusvero, jonka myyjä lisää tavaran tai palvelun myyntihintaan. Myyjä perii veron ostajalta myynnin yhteydessä ja tilittää sen valtiolle. Arvonlisäverovelvollisia ovat kaikki, jotka harjoittavat liiketoiminnan muodossa tavaroiden tai palveluiden myyntiä, vuokrausta tai niihin rinnastettavaa toimintaa. Myös maatalousyrittäjän ja metsänomistajan harjoittama alkutuotanto on arvonlisäverollista toimintaa."

Arvonlisävero otettiin Suomessa EU-jäsenyyden myötä, jolloin se vuonna 1994 korvasi liikevaihtoveron. Vuodesta 2013 alkaen Suomen yleinen arvonlisäveroprosentti on ollut 24 %. Joillakin hyödykkeillä on kuitenkin alennettu verokanta kuten 14 % (ruoat ja rehut) tai 10 % (lääkkeet, kulttuuripalvelut sekä tilatut lehdet).

Verottaja jatkaa lisäksi, että "Arvonlisäveroa peritään ostajalta joka kerta, kun tavara tai palvelu myydään. Myyjä lisää arvonlisäveron tavaran tai palvelun hintaan ja tilittää myyntiensä arvonlisäverot Verohallinnolle. Verovelvollinen saa vähentää ostohintaan sisältyneen arvonlisäveron hankkiessaan tavaran tai palvelun verollista liiketoimintaansa varten. Edellytyksenä on, että sekä myyjä että ostaja ovat arvonlisäverovelvollisia. Arvonlisäveron maksaa siis viime kädessä kuluttaja, ja lopullisiin kuluttajahintoihin sisältyy näin vain yhdenkertainen vero."

Ostojen ja myyntien alv - EXIM Service Europe Oy
Ostojen ja myyntien alv - EXIM Service Europe Oy

Mikä tekee arvonlisäveron niin kauhean vaikeaksi?

Arvonlisävero on simppeli kiertoerä, jossa ei ole mitään vaikeaa. Valitettavan monelta PK-yritykseltä jää koko myynti- ja kulubudjetointi tekemättä, josta kirjoitin aikaisemmin ja silloin ollaan ensimmäinen harha-askel otettu. Varsinainen vaikeus tulee siitä, että yritysten hinnoittelua ei ole tehty oikein ja yritys luulee arvonlisäveron olevan sen rahaa. Tämä käy hyvin ilmi esimerkiksi Facebookin Yrittäjät -ryhmää seuratessa. Näin ei kuitenkaan ole. Arvonlisävero ei ole yrityksen rahaa. Niinpä B2B-kauppaa tekevän yrityksen tulee hinnoitella tuotteensa verottoman hinnan mukaan, kun kuluttajakauppaa tekevä yritys hinnoittelee tuotteensa verollisella hinnalla.

Miksi näin? Koska arvonlisävero on kiertoerä, jonka maksaa siis viime kädessä kuluttaja tai arvonlisäverovelvoton yritys, joka ei saa vähentää arvonlisäveroa ostoistaan. Yritys huomioi arvonlisäveron hinnoittelussaan ja lisää kulloinkin voimassa olevan arvonlisäveron hintoihinsa. Kuluttaja-asiakkaille tuotteita myyvän yrityksen verolliset hinnat pitävät olla ns. "mediaseksikkäät", toisin kuin B2B-kauppaa tekevillä.

Yllä olevassa kuvassa keltaisella pohjalla on kunkin asiakkaalle ilmoitettava myyntihinta. Huomionarvoista on, että ketjun viimeisellä veroton hinta ei juuri koskaan ole tasamääräinen euroluku vaan senttejä sisässään pitävä luku. Lisäksi huomionarvoista on, että loppuasiakkaan tuotteesta tai palvelusta maksama myyntihinta pitää sisällään tasan niin paljon arvonlisäveroa, kuin tässä ketjussa tuotteen valmistuksessa on kiertäessä kertynyt, mikäli Tuottajan ostoja ei oteta tähän mukaan. Toki, jos Tuottajan ostoihin lisätään vielä edeltävä kumppani, ja vaikka kuusi muuta kumppania ketjuun, niin kokonaisuudesta laskettava arvonlisävero on edelleen täysin sama, kuin kuluttaja-asiakkaan maksama arvonlisävero. Näin voidaan sanoa arvonlisäveron olevan kiertoerä ja että, kuluttaja-asiakas tai arvonlisäverovelvoton yritys maksaa arvonlisäveron.

Milloin arvonlisäveron huojennus kannattaa?

Kuten ensimmäisessä kappaleessa kerroin, yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen, mikäli sen liikevaihto, eli veroton myynti, on 12 kuukauden tilikaudella alle 10.000 euroa. Vaikka tämä summa olisi täysimääräisenä 50.000 euroa, niin henkilökohtaisesti en ymmärrä tähän asiaan tapahtuvaa kiihkollista suhtautumista. Miksi? Koska mikään liiketoiminta, jonka liikevaihto on alle 50.000 euroa, ei tule olemaan pitkässä juoksussa kannattavaa eikä mahdollista täysimääräistä palkanmaksua pitkällä tähtäimellä. Olemattomilla kuluilla oleva yksityiskonsulttiyrittäjä voi selvitä, mikäli kaikki alle 50.000 euron liikevaihdon jäävä liiketoiminta olisi arvonlisäverosta vapaata. 2.500 euron kuukausipalkka 12 kuukauden ajan tekee 30.000 euron kustannuksen, jolloin 19.900 euroa jää sitten muille kuluille. Nämä kulut kuitenkin pitävät alvin sisällään.

Kannattaako? Minun mielestä ei.

Kuinka yrittäjä toimii arvonlisäveron kanssa B2B-kaupassa?

Vuonna 2009 aloittavana yrittäjänä hain heti yrityksemme arvonlisäverovelvolliseksi. En tiennyt, paljonko liikevaihtoa tulee, koska yritys oli ensinnäkin sivutoimista harrastusta. Pariin ensimmäiseen kuukauteen tuli kuitenkin reilu 15 K liikevaihtoa, joten verovelvollisuus olisi joka tapauksessa napsahtanut kohdalleen. Koska teimme B2B-kauppaa tuolloin, ei arvonlisäverosta koskaan puhuttu. Kaikki asiakkaiden kanssa käydyt neuvottelut olivat alv 0 % hintoja ja silloin puhuttiin tasaluvuista toiminnan laadun ollessa sellaista, että hinnoittelu oli tasakymppejä, useimmiten tosin tasaviisikymppejä tai satasia. Sovittuun hintaan sitten lisättiin voimassa ollut arvonlisävero päälle, joka oli vain kiertoerä.

Sittemmin oli laihempia vuosia, kun leipätyö vei aikaa eikä bisnesidea tuonut liikevaihdosta huolimatta tarpeeksi katetta, mutta säilyimme edelleen arvonlisäverovelvollisina. Mutta lähtökohtaisesti oli selvää, että alarajojen yli mennään, enkä halunnut lähteä kikkailemaan minkään huojennusten kanssa. Arvonlisävero on kuitenkin vain kiertoerä, joka ei muutenkaan kuulunut yritykselle, joten hinnoittelulla siitä päästiin myynnin puolella eroon.

Tukku- ja vähittäiskaupan hinnoittelumalli - EXIM Service Europe Oy
Tukku- ja vähittäiskaupan hinnoittelumalli - EXIM Service Europe Oy

Kuinka yrittäjä toimii arvonlisäveron kanssa kuluttajakaupassa?

Tässä on mallia, kuinka itse toimimme hinnoittelussa kuluttaja-asiakkaille tarkoitettujen tuotteiden kanssa.

Orig. Price tarkoittaa meidän alkuperäistä ostohintaa, joka oli siis meidän tavarantoimittajan myyntihinta alv 0 %. Kuten kuvasta näkyy, saimme 30 % alennuksen tästä myyntihinnasta, jolloin vihreällä pohjalla oleva "buys" osoittaa meidän verottoman ostohinnan 30 % alennuksen jälkeen. Koska toimimme myös tuotteiden tukkurina, käytimme itse tuota tavarantoimittajamme alkuperäistä myyntihintaa (myös kohta "Netto") jälleenmyyjiemme nettohintana. Näin ollen meille jäi tuon alkuperäisen alennuksemme, 30 %, verran katetta tällä hinnalla kohtaan "GM €".

"Sell VAT 24 %" oli sitten laskennallinen hinta, jossa nettohintaa kerrotaan 2,6. Tämä siksi, että nettohintaa kerrottaessa tällä maagisella luvulla, saadaan vastaukseksi tulos, joka hinnoittelussa vastaa lukua, jossa jälleenmyyjälle jää 49,6 % kate, kun luvusta on vähennetty 24 % arvonlisävero. "RRP € inc VAT 24 %" on tämä aikaisemmin mainittu "mediaseksikäs" kuluttaja-asiakkaan suositushinta, joka sitten jättää jälkimmäisen "GM €" -kolumnin verran katemassaa  "GM %" -kolumnin prosentilla jälleenmyyjälle. Jos taas itse myimme tuotteen messuilla tai verkkokaupassa suositushinnalla, jäi meille katemassaa "TOTAL GM" -kolumnin verran "GM %" -kolumnin prosentilla.

Tällä lailla hinnoittelussa arvonlisävero oli otettu huomioon niin jälleenmyyjien kuin kuluttaja-asiakkaidenkin kanssa. Mikäli jokin yritys olisi ostanut tuotteen meiltä loppuasiakkaan roolissa, olisi hän maksanut kuluttaja-asiakkaille tarkoitetun suositushinnan, joka sisältäisi 24 % arvonlisäveroa. Tämän veron kyseinen yritysasiakas sai sitten vähentää omassa verotuksessaan.

Kuka siis maksaa arvonlisäveron?

Kuten tässä on käyty läpi moneen kertaan, on arvonlisävero vain kiertoerä eikä kuulu yritykselle. Blogikirjoituksen ensimmäisessä kuvassa on hyvin selvästi esitetty, että loppuasiakkaan maksama arvonlisävero on koko ketjussa aikaisemmin kiertäneen arvonlisäveron suuruinen. Näin ollen voidaan turvallisesti sanoa, että ketjun viimeinen lenkki maksaa arvonlisäveron. Useimmiten tämä on kuluttaja-asiakas tai sellainen yritys, joka ei ole arvonlisäverovelvollinen. Ei tämä sen vaikeampaa ole. Budjetointi ja hinnoittelu vaan kuntoon, niin ei ole ongelmaa tämän kiertoerän kanssa, sillä kuluttaja-asiakas maksaa koko tuotantoketjun arvonlisäveron.

Kirjoittanut Jussi Ikkelä

Arvonlisävero tuntuu olevan kuuma peruna tällä hetkellä monelle. Nykyisen arvonlisäveron alarajahuojennuksen saa täysimääräisenä, mikäli liikevaihtoa on 12 kuukauden tilikaudella alle 10.000 euroa. Osittaista huojennusta voi saada, jos liikevaihto ylittää 10.000 euroa, mutta on alle 30.000 euroa. Viime aikoina on ollut paljon puhetta osittaisen...

Uusi vuosi alkoi, mutta toiko pk-yrityksen uusi vuosi uudet kujeet? Vai jatketaanko samoilla vanhoilla hyväksi havaituilla? Miltä pk-yrityksen uusi vuosi näyttää? Onko teidän yrityksellä suunta selvä vuodelle 2018 vai ovatko eväät levällään kuin sillä kuuluisalla Jokisella? Mitä olisi pitänyt tehdä, jotta teidän pk-yrityksen uusi vuosi pitäisi...

Budjetti. Ah, tuo ihana sana budjetti. Se tuo hymyn, tuskan, ilon, kauhistuksen, naurun ja kyyneleen melkein samanaikaisesti kasvoille, kun sitä alkaa miettimään. Budjetti on kuitenkin tärkeä työkalu yrityksen johdolla isossa kuvassa, joten ihan pelkkää välttämätöntä pahaa budjetti ei ole. Ja toisaalta valitettavan monelta yrittäjältä jää oman...