Koko eläkejärjestelmä on yksi suuri kusetus Suomessa.

Sitä ei vaan moni ymmärrä.

(Tämä alla oleva kirjoitus on alunperin kirjoitettu Twitteriin 18.9.2021, kun lauantain Ykkösaamun keskustelu kirvoitti yritystoiminnasta palkansaajaksi muuttuneen konsultin mieltä. Tässä tekstissä on muutettu alkuperäiseen versioon vain yksi asiavirhe ja pari kirjoitusvirhettä. Asiavirhe on se, että alkuperäinen tarkoitus oli, että koko eläkemaksun maksaa työnantaja. Twitterissä ei myöskään ole väliotsikoita, mutta selkeämpi lukea näin.)

Eläkeuudistus / Eläkekeskustelu /Eläke

Yksi palkkaamisen este Suomessa on korkeat sivukulut. TyEL:iin menee tällä hetkellä 24,40 % (Lähde Keva), josta alle 53-v työntekijän osuus on 7,15 %. Loppu 17,25 % jää työnantajalle.

Jos katsotaan paljonko bruttopalkasta häviää ostovoimaa (7,15 %) per kk, niin jokaisesta 500 €:sta yksilön ostovoima kärsii 35,75 €/kk ja 1.000 €:sta 71,50 €/kk. Eli siis

• 2 000 € brutosta 143 €
• 2 500 €:sta 178 €
• 3 000 €:sta 214 €
• 3 500 €:sta 250 €

Lisäksi työantaja maksaa bruttopalkasta 17,25 % eläkemaksuja, joista työntekijä ei tiedä mitään. Maksu on jokaisesta 500 € ansainnasta 86,25 €/kk ja 1.000 €:sta 172,50 €/kk. Eli

• 2 000 € brutosta 345 €
• 2 500 €:sta 431 €
• 3 000 €:sta 517 €
• 3 500 €:sta 603 €

Jos kesäkuussa 1998 syntynyt henkilö aloittaa nyt työuransa 2.500 € bruttopalkalla, niin hänen "oma" eläkekassa kasvaa 24,40 % verran hänen bruttopalkastaan eli 610 €/kk. Se on

• 7 320 € / vuosi
• 73 200 € / 10 vuotta
• 329 400 € / 45 vuotta ilman palkankorotusta.

Työeläke.fi sivuston mukaan tämän 23 vuotiaan henkilön viimeisin palkka on tasaisen nousun myötä 4.217 € eli 45 vuoden ajan nousua tulee 1,15 % joka vuosi. Kun tämä otetaan huomioon kokonaiseläkemaksua ajatellen, niin maksettu potti on yhteensä 440 549 €

Kun henkilö heinäkuussa 2066 pääsee eläkkeelle 45 vuoden työuran jälkeen, niin maksetusta summasta hänen eläkkeeksi muodostuu 2 505 €/kk eli 59 % viimeisestä palkasta.

Jos alkuperäinen 610 €/kk sijoitettaisiin passiiviseen indeksirahastoon 45 vuoden ajaksi, on lopullinen pääoma

• 5 % tuotolla 1 236 126,75 €
• 7 % tuotolla 2 313 482,75 €

9.1.2019 julkaistu Helsingin pörssin osakkeiden tuotto edellisten 20 vuoden aikana oli 6,1 % vuodessa.

Tällä 6 % keskimääräisellä tuotolla indeksirahasto olisi tuottanut 45 aikana 1 351 755,49 € ja pääoma olisi kokonaisuudessaan 1 681 155,49 €.

Tähän summaan eläkkeellä ollessa saisi 6 % tuotolla joka vuosi 100 869,33 € tuoton, jonka voisi nostaa eläkkeenä.

Niinhän se kuitenkin menee, että nykyiset työntekijät maksavat nyt eläkkeellä olevien eläkkeitä ja koko himmeli on pahasti rikki. Jo suuria eläkemaksuja pitäisi nostaa. Se taas

• pienentää nettotuloja JA/TAI
• lisää työnantajan työllistämiskustannuksia.

Tämä taasen ei helpota Suomen työllisyystilannetta ja kestävyysvajetta.

Siksi nykyinen eläkejärjestelmä pitäisi jotenkin purkaa ja kokonaisuus saada tehokkaammaksi.

En ole ammattilainen tällä sektorilla, mutta tässä 5 senttiäni peliin.

Ratkaisuehdotukseni on
(suuntaa antava fiksummille laskijoille)

Työntekijän eläkemaksu on kokonaisuudessaan 10 % bruttopalkasta ja tämä summa otetaan kokonaisuudessaan työnantajalta. Tämä summa korvamerkitään kyseiselle työntekijälle ja sijoitetaan OMX25 indeksirahastoon.

Työntekijän nettotulot nousevat, joka vaikuttaa positiivisesti kulutukseen. Työntekijä voi halutessaan ohjata ylimääräisen enintään 20 % summan bruttotulostaan tähän eläkejärjestelmään.

Kuoleman jälkeen, mihin rahat?

Mikäli henkilö kuolee ennen eläkeikää tai sitten lopulta eläkkeellä, niin hänen keräämänsä indeksirahaston merkinnät siirtyvät verovapaasti siten, että

• alle 25 vuoden työuran tehneillä 100 % merkinnöistä siirtyy perheelle (testamentti)
• 25 - 35 vuoden työuran tehneillä 85 % perheelle ja loppu valtiolle (muistakin on pidettävä huolta)
• yli 35 vuoden työuran tehneillä 75 % perheelle ja loppu valtiolle
• kuolleessaan eläkkeellä jo olevilla 65 % siirtyy perheelle ja loppu valtiolle.

Perintönä saadun osuuden pääoman tekevästä vuosituotosta on mahdollisuus nostaa 30 %, kuitenkin enintään 36 000 €, bruttotuloa vuosittain.

Mikäli perhettä ei ole, testamentti määrää perijät.

Mikäli perijöitä tai testamenttia ei ole, kaikki merkinnät siirtyvät valtiolle.

Siirtymäkausi

Siirtyminen nykymallista tällaiseen, tai tästä muokattuun, malliin aiheuttaa varmasti haastetta, mutta liukuvalla 5 % erillisellä lisämaksulla, joka poistuu portaittain 25 vuoden aikana, kokonaisuus voidaan saada toimimaan ilman nykyisenkaltaista himmeliä. Vuodet

• 1 - 5 lisämaksu on 5 %,
• 6 - 10 = 4 %
• 11 - 15 = 3 %
• 16 - 20 = 2 %
• 21 - 25 = 1 %

Tämä lisämaksu peritään palkansaajilta.

Transitiovaihe on hankala, mutta jotain tässä pitää tehdä.

Uudistuksen edut

Tämä kokonaisuus

• lisää palkansaajan käteen jäävää ansiota ja ostovoimaa
• vähentää työnantajan sivukustannuksia ja kannustaa palkkaamaan
• kannustaa tekemään työtä ja ansaitsemaan enemmän (valintakysymys)
• lisää kansalaisten varallisuutta sukupolvien yli
• ei syö pääomaa
• houkuttelee työntekijöitä Suomeen

Järjestelmä ei varmasti ole aukoton, koska kirjoitin tämän ilman sen suurempia Exceleitä tai valmistumista. Viimeinen ärsyke tuli yhden lauantaiaamun TV:n uutislähetyksessä.

En myöskään ole alan ammattilainen, mutta haluan muutosta nykytilaan.

Kiitos, jos jaksoit lukea tämän läpi. Toivottavasti joku viisaampi voisi ottaa tätä kenties mietintään ja laskea voisiko tällainen olla mahdollista.

Nyt vaan tuntuu, että "säästetyt" eläkerahat katoavat jollekin muulle ja kuoleman tullessa joku varastaa kaikki.

Järjestelmäni yksi merkittävä tekijä onkin, että nykyisin palkankorotus vie progression kautta sen 50 % brutosta ja kostuminen tapahtuu vasta eläkkeellä, jos sinne asti pääsee ja järjestelmä on vielä voimissaan. Tästä ei enää ole takuita, joten sekin pelottaa. Siksi uudistus.

Näin lottokansamme varallisuus nousee eikä järjestelmän pitäisi syrjiä ketään. Valtio saa kyllä omansa, mutta sekään ei saa myydä merkintöjä pois, jolloin pitkäaikainen tuotto säilyy. Kaikki voittavat pitkässä juoksussa.

Muutos pitää alkaa nyt.

#TyEL #YEL #Eläke #Työeläke #Yrittäjäeläke #Eläkehuijaus #Pyramidihuijaus #PKyritys #Mikroyritys #KonsultinBlogi #EXIMfi #EXIMkonsultti

Kirjoittanut Jussi Ikkelä